lauantai 22. joulukuuta 2012

C'est la vie

Olen jo miettinyt mitä uuden vuoden lupauksia teen. Luvattavia asioita tuntuu olevan paljon, mutta kaikilla on yhteinen nimittäjä.

Roomaan vuonna 2013
Olen haaveillut Roomaan matkustamisesta jo teinistä saakka, miksi olen odottanut n. 15 vuotta? Tosin fantasioin silloin nuorena kapinallisena, että menen Roomaan kuolemaan, mutta se ei todellakaan ole nyt tarkoitus. Päinvastoin. Minä aion elää.

Isoin ja tärkein lupaukseni ensi vuodelle on, että nautin elämästä. Oikeasti elän. Jotta se onnistuu, minulla on kolme pääkohtaa joihin aion pureutua.

Nautin työstäni ja sen uusista haasteista
Minulla on nyt mahdollisuus työssäni kehittyä ja kehittää aivan eri tavalla kuin ennen. Teen työtä jolla on merkitys, tuttua slogania lainatakseni.

Kasvan kasvattajana ja äitinä
Yksinhuoltajuus on paljon haasteellisempaa ja kuluttavampaa kuin olin koskaan kuvitellut. Kaikki pitää suunnitella etukäteen ja miettiä mitä minäkin päivänä voi tehdä. On pakko karsia tekemisiä ja menoja, jotta voi oikeasti kiukutta ja järkevästi elää arki-illat pojan kanssa.

Olen huomannut uhkailevani jäähyllä paljon. Liian paljon. Lisäksi olen huomannut helposti ärähtäväni ja pinnani kiristyvän jos asiat eivät suju sillä siunaaman sekunnilla niin kuin pitäisi. Ja miksi pitäisi? 2-vuotinen oppii ja imee tietoa innokkaasti, ihmettelee ja ihastelee. Se kaikki jää tekemättä jos vain ryntää paikasta A paikkaan B, koska pitää ehtiä lenkittämään koira ennen ruokaa. Kyllä kaiken ehtii ajallaan.

Onneksi poikaa katsoessa nopeasti tajuaa katsovansa peiliin. Kaikki se miten käyttäydyn ja sanon asioita peilautuu poikaan todella herkästi.

Pidän huolta itsestäni
Jotta voin pärjätä näiden edellisten asioiden kombinaatiossa, olen herännyt siihen, että  minun on pidettävä itsestäni huolta ja jopa vaadittava asioita ihan vain minulle. En ole vain äiti, olen ihminen, nainen ja yksilö. Esimerkiksi minulle on ollut todella tärkeää, että pääsen pari kertaa viikossa salille. Se pitää kuntoani yllä, kehitän ja haastan itseäni. Todella pieni asia, mutta sitäkin arvokkaampi ja tärkeämpi henkisestikin.


Yhteenveto: koska maailmanloppu ei tullutkaan tänä perjantaina, eikä aiemminkaan tänä vuonna, julistan ensi vuoden teemaksi Elämän.

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Jouluksi rauha



Tänä Jouluna minäkin aion rauhoittua, rauhoittukaa tekin. Kaikille oikein Hyvää ja Kaunista Joulua!

tiistai 11. joulukuuta 2012

Uusi koti

Reilu viikko on asuttu uutta kotia. Tavarat ja tunteet ovat myllertäneet kunnolla.

Nyt kuitenkin tiedän olevani kotona. Tänään poikani iloitsi tunnistaessaan meidän kotioven: "Täällä on *****n koti!"

Tajusin tänään myös sen, että poika ei enää täällä ole heräillyt öisin. Ja jos onkin, niin nukahtanut heti uudelleen. Viime yönä hän jopa nukkui aamuun saakka omassa sängyssään! Ts. minäkin nukuin heräämättä!

Vasta tänään ymmärsin miten paljon vanha kotimme painoi pientä. Ja vihdoin minäkin nukun sängyssä. Olemme kotona.

tiistai 4. joulukuuta 2012

Italian Stallion

Se on Maranellon punainen. Se on Ferrarin veli ja Lancian serkku. Se on iso. Se on Fiat. Se ei toimi pakkasella.

Minulla on nyt hyvin syviä tunteita tuota meidän rakasta farkku-oriitamme kohtaan. Tämä auto ei selvästikään ole tehty lyhyelle suomalaisnaiselle talvikäyttöön.

Ensinnäkin, en yllä normaalilla harjalla harjaamaan edes tuon jättiläisen kattoa lumesta. Tarvitsen teleskooppivarren. Se auttaisi takkianikin pysymään puhtaana etulasia putsatessa. Onneksi sellaisia on olemassa. Kun vain muistaisin kurvata Bilteman kautta kotimatkalla.

Samalla oikeastaan voisin kurvata autokaupan kautta ja vähintään uhkailla Fiatia vaihdolla. Mahtaisikohan se tepsiä? Toistaiseksi uhkailu on ollut äiti-ihmiselle verraton apukeino, muuta keinoa tuohon pirssiin minulla ei olekaan.. ;)

Kyllähän Fiat hienosti hyrähtää käyntiin ja liikkuukin hienosti, mutta syystä taikka toisesta se monta kertaa ei yhtäkkiä otakaan kunnolla kaasua kun olisi tarvis esim. risteykseen hidastamisen jälkeen kiihdyttää. Ehkä orii ei haluaisi lainkaan mennä kylmällä satasta hitaampaa ja kiukuttelee sen takia?